Sydämen paikalle aivot


Seikkaperäinen grafiikka siitä, miten tunteita työstävät koko aivot. (Tiede  9/2018).



Muistan eräänkin kerran väitelleeni siitä, ettei yksikään päätös voi syntyä ilman tunteita. Ettemme pysty sulkeistamaan tunteita täysin ja tekemään vain kylmänviileitä rationaalisia päätöksiä.

Minähän väittelen mielelläni melkein mistä vain, vaikken aina olisi niin perehtynytkään asiaan. Sain ajatuksilleni kuitenkin tukea uusimmasta Tiede-lehdestä, jonka artikkelin mukaan järki ei toimi ilman tunteita (Tiede 9/2018). Kun luulemme tekevämme järkipäätöksen, asia ei olekaan niin. Mukana on aina tunne.

Tunteiden ja järjen asettaminen vastakkain, irrallisiksi jutuiksi, on yhtä epämielekästä kuin ajatella, että keho ja mieli ovat toisistaan jotenkin erillään. Tunteet ja äly tekevät yhteistyötä, samoin kuin keho ja mieli. Se, mistä toinen alkaa ja mihin toinen päättyy, on oikeastaan yhdentekevää.

Joku sanoi joskus, että bisnesmaailmaan palkataan kovia tyyppejä YT-neuvotteluihin. Heidän tehtävänään on päättää, ketkä lähtee ja ketkä jää. Kylmänviileästi. Jos työntekijät ovat paperilla numeroita ja nimiä, päättäminen onkin ehkä helpompaa, mikäli uskotaan Tiede-lehteä. Esimerkiksi esineiden, kuten kahvikuppien, katsominen ei aktivoi etuotsalohkon osaa samalla tavalla kuin vaikkapa omien läheisten kuvien katsominen.

On aika itsestään selvää, että tutun työntekijän irtisanominen herättää enemmän tunteita kuin paperisen matin tai tiinan.

Tunteet on perinteisesti liitetty naiseuteen, feminiiniseen, ja järki miehiseen, maskuliiniseen. Tunteita symboloi usein sydän ja järkeä aivot. Tiede-lehden jutussa selitetään hienosti grafiikan avulla, miten itse asiassa tunteet syntyvät aivoissa. Mullistuuko ajattelumme, jos aivot alkavatkin symboloida tunnetta? Tai jos tunteet liitettäisiinkin miehisyyteen ja järki naiseuteen?



Pitäisikö tässä kahvissa oikeastaan olla aivot?


Järjen ja älyn aikakaudella tunteet ovat jääneet hyljeksityn sisarpuolen asemaan. Monissa kulttuureissa pidetään kunniallisena olla näyttämättä tunteitaan esimerkiksi julkisesti. Tunteita on kautta aikojen pitänyt hillitä ja hallita. Mutta miksi?

Tähänkin Tiede-lehden artikkeli vastaa. Sen mukaan ensin oli alkeellinen tunnejärjestelmä ja vasta myöhemmin kehittyi järki, jonka tehtävä yksinkertaistettuna on toimia jarruna. Ilman tätä kehitystä ihminen saattaisi käydä ruuan kimppuun jo kaupassa repien hillittömästi saalistaan pakkauksestaan. Näin voisi käydä myös, kun kadulla tulisi vastaan kiinnostava yksilö.

Pikkulasten itkupotkuraivarit ovat myös oivallinen esimerkki tunteiden voimasta ilman aivojen kontrollia. Kehitys on vielä ns. kesken, eikä lapsi osaa tai pysty säätelemään tunteitaan. Kun sitä järkeä ei vielä ole.

Sisareni sanoo usein, että lapselle on ihan turha yrittää puhua järkeä. Olen harvinaisen samaa mieltä. Joskus järjen puhuminen aikuisellekin voi tuntua turhalta, mutta silloin ongelma on useimmiten jossakin muualla kuin aivojen kehityksessä.





Kommentit