Palautumista puolalaisen Netflix-sarjan äärellä

Puolalaisessa Netflix-sarjassa palataan kuvitteellisiin tapahtumiin vuonna 1983. Kuva: Wikimedia. 


Minulla on kaksi hyvää tapaa rentoutua: lukeminen ja tv-sarjojen katsominen. Pidän siitä, kun saan siirtyä omasta arjestani aivan toisenlaiseen maailmaan, Paul Austerin New Yorkiin tai "Le bureaun" Pariisiin. Tällaisena aikana, kun en ole edes halunnut matkustaa kotimaan rajojen ulkopuolelle, kirjat ja televisio vievät minut toisiin maihin ja tunnelmiin.

Myös juoksijan näkökulmasta kirjat ja tv toimivat: kun seuraan herkeämättä rikossarjan tapahtumia tai luen jonkun toisen tarinaa, sekä keho että mieli palautuvat. Kroppa saa konkreettista lepoa ja mieli ei askartele menneissä tai tulevissa treeneissä tai puntaroi tavoitekisoja.

Parhaimmillaan laadukkaat ohjelmat ja teokset herättävät myös ajatuksia, ruokkivat mielikuvitusta ja sivistävät. Kirjojen lukemisesta tai tv:n katselemisesta ei todellakaan kannata potea huonoa omaatuntoa!

Murhia dystopiassa

Viimeisin tv-sarja, jonka äärellä "palauduin" oli puolalainen "1983". Sarja on Puolan ensimmäinen Netflix-tuotanto, ja sen tapahtumat sijoittuvat vuoteen 2003. Historia on kuitenkin kulkenut hieman eri tavalla kuin oikeassa elämässä, ja Puola on diktatuuri, jota johtaa yksi puolue. Myös Neuvostoliitto on vahvasti olemassa.

Sarjan nimi viittaa George Orwellin teokseen "Vuonna 1984", joka sekin on dystopia ja kertoo Oseaniasta, jossa valtio valvoo tarkasti kansalaisiaan. Tv-sarjan nimi viittaa lisäksi sen tapahtumiin: vuoden 1983 terroristi-iskuihin, joiden vaikutukset ulottuvat nykyaikaan asti. Sarjassa palataankin takautumien kautta kahdenkymmenen vuoden takaisiin tapahtumiin.

Sarjassa on kaksi päähenkilöä, joiden elämää seurataan pintaa syvemmältä: nuori lakiopiskelija Kajetan Skowron (Maciej Musiał) ja miliisi Anatól Janówin (Robert Więckiewicz). Heidän tiensä kohtaavat, kun Kajetan kiinnostuu vanhasta murhatapauksesta, johon liittyvän materiaalin valokuvineen hän saa "perintönä" professoriltaan. Jutussa tuomarina työskennelleen professorin yli ajetaan kansion luovuttamisen jälkeen, eikä hän ole enää paljastamassa menneisyyden salaisuuksia.


Näyttelijä Maciej Musiał. Kuva: Wikimedia.


Menneisyyden varjot

Tapausta selvittäessään Kajetan kohtaa myös oman historiansa. Puolassa hänet tunnetaan "liljapoikana", jonka vanhemmat kuolivat vuoden 1983 pommi-iskuissa. Kajetanin onkin käytännössä kasvattanut hänen äitinsä äiti, joka ainakin esittää olevansa isänmaan asialla. Mutta kun menneisyyden verhot alkavat raottua, myös Kajetan joutuu kohtaamaan uusia totuuksia muun muassa vanhemmistaan. Samoin käy Anatolille.

Kajetan seurustelee talousministerin tyttären Karolina Lisin (Zofia Wichłatcz) kanssa. Skeptinen Anatol pitääkin Karolinaa Kajetanin parhaana henkivakuutuksena, eikä ole tässä väärässä. Kuvioita sotkee kuitenkin "Effy" eli Ofelia Ibrom (Michalina Olszańska), joka on Kajetanin lapsuuden ystävä ja nykyisen vastarintaliikeen Kevyen prikaatin yksi johtohahmoista.

Kajetan ja Anatol tutkivat tahoillaan murhakeissiä ja yhdistävät välillä tietojaan. Anatolilla on muutama muukin tapaus vireillä, ja monet langat kietoutuvat yhteen. Taustalla armeijan johto virittelee vallankumousta ja kuvioihin sotkeutuvat myös amerikkalaiset. Alamaailma "Setineen" on puolestaan vietnamilaisten käsissä.

Monimutkainen juoni

Sarjan juonikuvio  ei ole selkein mahdollinen. Ja jos sattuu "pilkkimään" välillä sohvalla, se ei mitenkään edesauta kaikkien kiemuroiden oivaltamista. Vaikka tipahdinkin välillä lahjakkaasti kelkasta, viehätyin niin paljon sarjan estetiikasta ja puolan kielestä, että joiltakin osin juoni jäi sivuseikaksi. Huoneet ja tavarat henkivät nostalgiaa Kajetanin isoäidin luona kun taas talousministerin lukaalissa korostuvat selkeät yksinkertaiset linjat ja minimalismi.

Monet sarjan näyttelijät tekevät vakuuttavaa työtä. Yksi heistä on Kajetanin äitiä esittävä Agnieszka Żulewska. Sen sijaan Ofelian roolin vetävä Olszańska ei vakuuta minua habituksellaan eikä käytöksellään. On vaikea uskoa, että hän johtaa väkivaltaista vastarintaa.

Näistä puutteista huolimatta sarja on laatutavaraa. Sen on luonut ja käsikirjoittanut Joshua Long. Suosittelen sarjaa niille, joita kiinnostavat dystopiat, vaihtoehtoiset historiankulut ja itäblokki ja jotka eivät pitkästy monimutkaisiin juonikuvioihin.




 

Kommentit