"Luo itsellesi olosuhteet"

Pasilassa aamukuuden jälkeen.

VR muutti yllättäen joulukuun alkupuolella aikataulujaan. Ensin raivosin, sillä junat olivat kulkeneet minun makuuni juuri sopivaan aikaan Helsingistä Hyvinkäälle, missä käyn töissä. Ylimääräistä aikaa ennen töiden alkamista ei jäänyt juuri muuta kuin teeveden keittämiseen.

6.55. lähtevä aamujuna aikaistui 15 minuutilla. Se olisi tismalleen saman verran vähemmän unta joka aamu. Hyvinkäällä minulle jäisi taas luppoaikaa ennen töiden alkamista. Lisäksi juna-aikataulut eivät tietenkään enää synkanneet paikallisbussien aikataulujen kanssa.

Johtuen aikaisista aamuherätyksistäni, en ole ollut erityisen kiinnostunut aamulenkeistä, vaikka tiedän, että niillä saa hyvin kasvatettua viikkokilsamääriä, etenkin kun treenaan maratonille ja tarvitsen pk-kilsoja. Kahden treenin päivillä saattaisi olla myös jotakin positiivista vaikutusta aineenvaihduntaan, näin olen kuullut.

Kunnollinen juoksureppu on edellytys työmatkajuoksulle.

Kirottuani mielessäni hyvin perusteellisesti VR:n, minulle kävi niin kuin meille monelle nopeasti reagoivalle usein käy. Tajusin, että kolikolla voisi olla kääntöpuolikin. Jos juoksenkin kotoa noin kahden kilsan matkan suoraan Pasilaan, minun ei tarvitse herätä yhtään aikaisemmin kuin olen tottunut. Juna olisi 7.24 Hyvinkäällä, ja minulla olisi lähes ruhtinaallisesti aikaa juosta kolme kilsaa töihin ja ehtisin vielä suihkuunkin.

Tuumasta toimeen. Ensimmäisenä työmatkajuoksuaamunani heräsin luvattoman aikaisin ja olin jo kuuden jälkeen ulkona matkalla kohti Pasilaa. Juoksuun meni reilu 12 minuuttia, ja joitakin sekunteja kului liikennevaloissa.

Olin pakannut juoksureppuni tarkasti edellisenä iltana, jotta siellä ei olisi mitään ylimääräistä. Mitä kevyempi reppu, sen helpompaa olisi myös juoksu. Helsingissä kadut olivat sulat ja tunsin myös kiitollisuutta siitä, ettei satanut. Olisi ollut ärsyttävää aloittaa työmatkajuoksukokeilu vesisateessa.

Pasilassa oli kulutettava aikaa, ostin R-kioskilta kylmän kahvin, otin valokuvia ja venyttelin. Koska olin niin ajoissa liikenteessä, hiki ehti hieman kuivua ja tuli vähän vilu. Junassa oli kuitenkin lämmintä, kaivoin esille aamupalaperunapiirakkani ja kylmän kahvin, tein vähän töitä ja sometin. Ripsivärin oli ehtinyt laittaa jo kotona.

Helsingissä sulaa ja Hyvinkäällä lunta.

Hyvinkäällä maa olikin valkoinen. Maisema oli talvinen ja katuja puhdistettiin. Kevyenliikenteenväylällä oli lumista, mutta kengät pitivät yllättävän hyvin. Talvitrikoot olivat ehkä vähän liikaa, mutta toisaalta Pasilassa patsastellessa kaikki lämpö tuli tarpeeseen. Kolme kilsaa töihin sujahtivat noin kutosen keskivauhtia, ja juoksin vielä ylimääräisen lenkin pihalla, jotta vikat 30 metriä täyttyivät.

Menin suoraan suihkuun. Aikaa oli noin 20 minuuttia. Olen joskus kuullut suositeltavan nopeita kylmiä suihkuja, jotta vettä ja energiaa kuluisi mahdollisimman vähän. Tämä peseytyminen oli ekologinen ainakin tässä suhteeessa. Huomasin myös ensimmäisen kotiin unohtuneen asian: suihkusampoon.

Viisi kilsaa takana ja kello ei ollut vielä edes kahdeksaa. Olo oli pirteä, ja teetä ei tarvinnut edes keittää, kun veri kiersi kehossa ja oli suorastaan lämmin. Hiuksia laittaessani huomasin toisen kotiin unohtuneen asian: hiuspinnit.

Jouluvalot Hyvinkään asemalla.

Ehkä nihkein vaihe oli töiden jälkeen, kun piti pukea päälle jo aamulla hieman hionneet juoksukamat. Minulla oli myös aika kylmä lähtiessäni juoksemaan, joten ensimmäinen kilometri meni lämmetessä. Päivä oli jo kääntynyt laskuun tullessani Hyvinkään rautatieasemalle, jossa jouluvaloin koristeltu vanha puu tervehti liikkujia.

Junassa järsin toisen perunapiirakan, ja olo oli edellisen yön huonojen unien jäljiltä niin väsynyt, että torkahdin hetkeksi. Junamatka hujahtikin hetkessä, ja Pasilassa kävelin portaat ja ylikulkutunnelin ennen kuin laskeuduin kadulle ja vajaa parin kilsan kotimatka alkoi.

Ennen viittä olin lähikaupassamme ostamassa palautusjuomaa ja alkoholittoman oluen. Taloyhtiömme lenkkisauna oli jo valmis, ja mikä olikaan ihanampaa kuin mennä suoraan löylyihin ensimmäisen työmatkajuoksukokeilun jälkeen. Saunassa venyttelin vielä jalkoja ja nautin saldosta: 9,5 kilometriä ja päivän kilsat urakoitu.

Joku viisas on joskus sanonut, että "luo itsellesi olosuhteet". Pienellä VR:n avustuksella minustakin taitaa tulla työmatkajuoksija, vaikka aikaisemmin vastustinkin ajatusta.

Junan lähtöön noin viisi minuuttia. Tarkkaa touhua!

Vinkkejä työmatkajuoksuun

1. Mieti työvaatteet edellisenä iltana ja pakkaa juoksureppu niin valmiiksi kuin mahdollista.

2. Älä kanna mitään turhaa mukana, juoksu on helpompaa kevyellä repulla.

3. Suosi matkakokoja esim. suihkusampoo, sampoo yms.

4. Säädä juoksureppu kunnolla, se helpottaa juoksemista ja esim. hartiat eivät kuormitu.

5. Mieti varusteet huolella: talvitrikoot ovat juostessa lämpimät, mutta odotellessa hyvät.

6. Käytä esim. junanodotustauot venyttelemiseen.

7. Junamatkalla voi syödä aamupalaa ja laittaa vaikka ripsiväriä.

8. Pidä jotain pientä evästä mukana, karjalanpiirakoita, proteiinipatukka tms.