Juoksijalle tärkeät numerot

 

Kilpakuntoilijana seuraan paitsi treenisykkeitäni ja -vauhtejani myös muun muassa leposykettäni ja unen määrää.

Usein kuulee sanottavan, että juoksijan pitää kuunnella omaa oloaan ja että keho kyllä kertoo, missä mennään. Varmasti näinkin, mutta ihminen myös tottuu ja sopeutuu monenlaisiin asioihin, kuten väsymykseen ja stressiin, eikä pelkkään omaan tuntemukseen voi aina luottaa.

Siksi numerot ja mittaaminen ovatkin hyvä apu. Ja nimenomaan apu. Kaiken mittaamisesta ei kannata tehdä itsetarkoitusta, jossa unohtuu kokonaisuus – mikä on liiankin helppoa aikana, jolloin myynnissä on mitä moninaisempia älylaitteita, jotka mittaavat sitä ja tätä. Kannattaakin miettiä itse kriittisesti, mitä haluaa mitata ja mitä ei, mistä on hyötyä itselle ja mistä ei.

Juoksijana seuraan harjoittelusykkeiden ja -vauhtien lisäksi joitakin muitakin arvoja ja numeroita, koska ne kertovat minulle, missä mennään. Näitä ovat muun muassa veriarvot, leposyke, unen määrä ja paino.

Hemoglobiini ja ferritiini

Koska olen kärsinyt raudanpuutteesta, veriarvojani seurataan säännöllisesti eli pari kertaa vuodessa. Kiinnitän itse huomiota erityisesti hemoglobiini- ja ferritiiniarvoihini.

Vuosina 2018–2022 hemoglobiinini on ollut alhaisimmillaan 117 ja korkeimmillaan 138. Noin kahdenkymmenen yksikön ero on aika dramaattinen, ja voin kertoa, että juoksu on paljon helpompaa, kun hb on lähempänä sataaneljääkymmentä kuin sataakahtakymmentä. (Hemoglobiini kuljettaa muun muassa hapen keuhkoista kudoksiin.)

Ferritiinistä eli varastoraudasta on puhuttu viime aikoina paljon. Monet asiantuntevat lääkärit pitävät ferritiiniarvoa 30 merkkinä siitä, että rautavarastot ovat lähes tyhjät. Kun varastot tyhjenevät, laskee myös hemoglobiini.

Jos oma ferritiinilukemani pyöriin noin 100 kieppeillä, en ole huolissani. Sen sijaan, jos suunta alkaa olla laskeva, on syytä ottaa yhteyttä lääkäriin.

Leposyke

Käytän Polarin Vantage M -sykemittaria. Treenisykkeiden lisäksi seuraan sitä, miten alas syke tippuu yöllä ja mikä on keskisyke. Polarin Vantage M:ssä on Nightly Recharge -toiminto, jonka avulla tämä on mahdollista.

Olen oppinut kiinnittämään huomiota jo pieniinkin muutoksiin, ja etenkin siihen, jos leposyke ei moneen viikkoon putoa tietylle tasolle. On myös hyvä huomioida, että jo yksikin olut tai lasi viiniä vaikuttaa yön aikaisiin sykelukemiin.

Olut ja viini nostavat leposykettä. 

Paino

Jokunen vuosi sitten opettelin käymään vaa’alla. Vaaka oli pitkään viholliseni, koska se näytti mielestäni aina liian suuria numeroita. Nykyään käyn viikoittain vaa’alla ja tiedän, missä painoni on hyvä olla. Säännöllinen vaa’alla käyminen mahdollistaa sen, että painon tippumiseen/nousuun voi kiinnittää hyvissä ajoin huomiota.

Running Index

Polar Flow -sovelluksen kautta voi seurata myös Running Indeksiä. On heti todettava, että sen tarkkaileminen on minulla vain suuntaa antavaa. Yleensä RI näyttää minulle parempia juoksuaikoja kuin mihin todellisuudessa pystyn. Numerot tekevät kuukaudesta toiseen tietynlaista käyrää. Kun olen hyvässä kunnossa, se näkyy yleensä myös Running Indeksin käyrän nousuna ja päinvastoin.

Treenit, joissa on palautus mukana, antavat todellisuutta huonomman RI-luvun. Samoin talvella liukkaalla tai lumisella alustalla juokseminen vaikuttaa sykkeisiin, kilometrivauhteihin ja sitä kautta myös Running Indeksiin. Eli pitää osata suhteuttaa lukuun olosuhteet.

Unen määrä

Polarin mittarini kautta voin seurata myös unen määrää ja laatua. Toki pitää muistaa, ettei kyseessä ole tarkka mittaus, joka saadaan vain aivosähkökäyrien avulla. Polar kuitenkin laskee algoritmeihinsa perustuen unitietoja, joita voi tarkastella Flow-sovelluksessa.

Nukun keskimääräisesti noin seitsemän tuntia yössä, ja tämä määrä riittää minulle. Käytännössä arkisin yöt jäävät vähän lyhyemmiksi, mutta viikonloppuisin nukun enemmän eli otan arjen vajeen kiinni.

Jos yöuneni ovat jatkuvasti alle seitsemän tuntia, huomaan sen myös olostani: minusta tulee entistä kiukkuisempi ja arjen perusjutut tuntuvat raskaammilta kuin hyvin nukkuneena.

Hymynaamat oikeassa reunassa kertovat, miten olen itse arvioinut nukkuneeni kyseisenä yönä.

Tuntemukset ja numerot

Usein omat tuntemukset ja numeeriset arvot tukevat toisiaan. Kävin pari päivää sitten kontrolliverikokeessa ja ennen kuin edes sain tuloksia, osasin odottaa hyviä arvoja. Tiedän sen juoksutreeneistäni: kun ne sujuvat eikä minulla ole hengityksen kanssa ongelmia, arvot ovat yleensä hyvät. En ole myöskään ollut tavallista väsyneempi.

Leposykkeeni on laskenut joululoman sairastelun ja kolmannen koronarokotteen vaikutuksen jälkeen tyypilliselle tasolleen. Myös uni maistuu, enkä valvo öisin huoliani pohtien. Viikoittaiset yöunet ovatkin olleet keskiarvoltaan yli seitsemän tuntia yössä.

Kuten alussa kirjoitin, tuntemukset ja numeeriset arvot eivät aina kohtaa. Siksi itselleni on muodostunut jo eräänlaiset rutiinit edellä olevien arvojen ja lukujen tarkastelemiseen. Painon nousut ja laskut on helppo huomata, mutta esimerkiksi väsymys voi näkyä myös numeroissa: matalina veriarvoina tai korkeana leposykkeenä. Jos huomaan olossani tai treeneissäni jotain outoa useamman viikon ajan, kiinnitän erityistä huomiota numeeriseen dataan.